Jännittävä perheeni

Ihanaa, mä rikoin rajoja ja semidokasin porukoiden kanssa eilen. En kyllä välttämättä näe kokemuksen lähentäneen meitä. Isäni ei muistanut kuinka oli päätynyt kämpilleni eilen, eli siis olen luultavasti perinyt taipumukseni humalaisiin muistikatkoksiini. Paskat geenit!
Krapula yleensä synnyttää yhteisöllisyyttä ja yleistä hilpeyttä. Nyt musta tuntuu, että me kaikki esittämme, ettei meillä kenelläkään ole krapulaa, vaikka jokainen kärsii syvällä sisimmässään. Itsehän esitän parhaillaan kirjoittavani ruotsin referaattia. Ei krapulasta tietoakaan. Uaks.

Tipallinen

Mä en ole vielä ainakaan niin läheinen mun porukoiden kanssa, että tykkäsin dokata niiden kanssa. Ne on nyt Turussa, eikä nekään haluu erityisemmin viettää humalaista aikaa kanssani, kun lähtivät jo neljän aikaan kaupungille. He olivat tipatonta (mukamas) pitäneet ja nyt sitten ajattelivat juhlistaa sen päättymistä. Vaik eikös kuu vaihdu vasta maanataina?
Itsellänihän on hyvä syy olla harrastamatta mitään tipattomia. Siis sehän on alkkisten tapa osoittaa itselleen, että voivat olla ilman alkoholia. Minunhan ei sitä tarvitse käytännön tasolla osoittaa itselleni. Ja saattaapi se olla myös fyysisesti vaarallista: kun keho tottuu siihen mukavan säännölliseen rytmiin, saattaa sen tasapaino horjua äkkinäisen lopetuksen seurauksena. Älkää siis hyvät ihmiset vaarantako terveyttänne! Ajatelkaa jos vaikka lapsenne menettäisi vanhempansa vain sen takia, että tämä halusi osoittaa itselleen epä-alkoholistisuutenta.
Mä juhlistan mun tipallista korkaamalla pirkka-lagerin <3

Väliaika. Kahvia ja pullaa.

Hupsheijjaa. Toisen päivän humala on hassu. Oon puhunu tänää tosi paljon aiheista kuten: kakka, pissa, oksennus ja sperma. Jännä.
Me (tai siis mä) halutaan tänään karaokeen. Taidetaan valita paikka nimen mukaan. Nomen est omen tai jotain. Eli siis Baila bailaan. Voisko olla ihanammin nimettyä baaria?
Ja viel siitä eilisestä laitapuolen kulkijasta a.k.a "saisko palan sun pizzasta". Hän oli ylpeä siitä, että oli dokannut käsidesiä. Ei kuulemma maistu juur millekään. Taidan siirtyä samaan juomavalioon. Kiitti niksistä deeku!

Ps. Aattelin et täst vois tulla sellanen lastenvaateblogi. Markkinarako ja kaikkee.

Raskaustarina

Oli kaverin synttärit. Hän oli Dynamon yläkerran varannut tätä tarkoitusta varten. Oli mukavaa.
Sit jotenkin poltin jotain muuta ku tupangia. Oksensin syliin. Ei enää mukavaa.
Mut mä oon rakastunut Dynamon baarityöntekijään. Olin jo aijemmin, mut muistin sen vasta eilen. Must tuntuu et hänki kyl mua rakastaa. Otti fb-kaveriks ja kaikkee. Ihana tulevaisuus meitä odottaa.
Mut sit oli yks järjettömän ruma ja tyhmä pulsu. Hän veteli satunnaisesti tuoppien loppuja ja niistä riemuitsi. Ei halunnut olla yhteiskunnan järjestelmän osa, mutta vakilaan kernaasti kuitenkin menisi. Yritin loukata sitä monesti, mut hän ei ymmärtäny.
Ystäväni myös joutui tänään aamulla puhumaan muodollisessa tilaisuudessa ainejärjestöömme liittyen. Kirjotimme puheen eilen ehkä viiden aikaan aamulla punaviinijatkoillessamme. Ja siitä tuli aivan mahtava! Myös aamiaiseksi nautin punkkua.
Käytiin päiväolusilla. Kamalaa et häppärin takia pieni olut makso enemmän ku iso. Pulsut on kyl röyhkeitä. Olis halunnu palan mein ihanasta kännipizzasta.. Jotain kunnioitusta!
Nyt ootan et se ihana Dynkku-tyyppi tulee tsättii. Vuosisadan raskaustarina!

Siis moi!

Jotenkin tuntuu, että tää mun mahtava elämäni toistaa vakiintunutta kaavaa: hyvä ihmisyys, jota seuraa huono ihmisyys, sitten taas hyvä ihmisyys jne. Myös mun ilta toistaa usein samaa kaavaa: mukamas kalsarikännit, sitten kuitenkin yksille, ja jos vielä toisetkin ja lopulta herään aamulla jostain ihan muualta kuin kotoa. Se on muuten paskamainen fiilis, kun herää aamulla ja hieroo silmiään ajatellen, kuinka mukavaa on herätä omasta sängystä, ja kuitenkin silmät avatessaan tuijottelee vieraita seiniä.
Eilinen oli jälleen varsinainen häpeän ehtoollinen. Keskustelin (lue:riitelin) mm. pitkän tovin reggae-piirien homofobisuudesta kyseiseen alakulttuuriin kuuluvan, ja siinä keskeisesti vaikuttavan, ihmisen kanssa. Eli en osallistu enää kyseistä rytmimusiikkia harjoittaviin bileisiin Turussa. Muutenkin töemäsin sellaisiin ihmisiin, joihin ei olisi hyvä törmätä humalassa.
Kun matkasin aamusella Louvresta (ystävieni kommuuni) kotiin, nappasin Salesta muutaman oluen. Matkalla mietin myös, että näytänkö ihmisten silmissä yhtä yrjöttävältä ja räjähtäneeltä, kuin itse tunnen olevani. Luultavasti kyllä. Ja niin, huomenna on vuorossa taas hyvä ihmisyys.

Yhyy..

Olin eilen kirjotellu tänne aikamoisen tekstin ja oli nyt pakko poistaa se. Jännä kyllä toi humalaisen mieli. Ei ollu oikeen mitään tolkkua tai punasta lankaa siinä.
Mut kauan kesti taas kunnollinen elämä. Syytän eilisestä lipsahduksesta ruotsin kurssia, joka ahdistaa mua ihan hirveesti. Pitäis olla ehkä humalassa siellä, kun osaan puhua silloin kaikkia maailman kieliä.
Petin itseni ja menin Suxesiin. Onneksi en muista sieltä tarkasti mitään. Eli en siis tavallaan ollut siellä. Taisin kuitenkin käyttäytyä ihan asiallisesti eilen. Ystäväni sen sijaan hukkasi vuorostaan lompakkonsa ja löysi aamulla sen asemasta ovistopparin laukustaan. Siis semmosen helvetin kapulan, joka pitää ovea auki. Jännä.
Mun päässä humisee ja ohimoiden kohdilta vihloo. Jos en olisi rapulassa, niin olisin varma että mulla on aivokasvain.

Lyhyestä virsi kaunis

Ikinä ei ole ahdistanut bussissa istuminen niin paljon kuin äsken. Päädyin yöpymään ystäväni luona, jonka luota siis tulin. Ja kuten olen todennut; lapset tulisi kieltää busseissa!
Eilinen oli kuitenkin poikkeuksellisen rauhaisa, koska esim muistan melkein kaiken, joka todella on poikkeuksellista. Lupauduin kolmen/neljän kimppaan, mutta mua ei kai sitten huolittu? Lisäksi päädyin jatkoille yhden kovin ruman tyypin luokse. Positiivista siinä oli söpö kissa. Tosin käteni on nyt vereslihalla, kun mä en kai sitten ollu söpö sen mielestä. Lyhyestä virsi kaunis. Muuten rakastan virsiä krapulassa.
Huomenna alkaa taas kunnollinen elämä. Ette kuule musta vähään aikaan. Yläkerran suomenruotsalaiset alotti ilmeisesti taas villin seksin harrastamisen. Se mies huutaa enemmän kun se nainen. Nyt tilaan pizzan.

Joo kiva..

Ja jos joku haluu mäkättää tästä kieliasusta, ni itkeköö isälee.. tai no äidilleen..
Mä löysin mun lompakon lumihangesta..,. siis joo, ja bussipysäkiltä... tanssin ku löysin sen.. millon loppuu mun hyvä tuuri?
Mentii meijjän kantiksee: Suxes: homopaari... luulin nähneeni vaa unta porttikiellosta, mutta... olin vetässy jonku naisseurueen juomat pöydältä alas.. älä kysy miks! mul varmasti oli hyvä syy.. mut joo. en sinne mee enää esim ikinä.. nyt yrjöttää.. nukkukaa hyvin!

Täältä tullaan

Huoh, kauheen vaikeeta tää bloggaaminen. Varsinkin näin krapulassa/uudessa nousussa vaati kauheasti keskittymistä. Varsinkin se sanan tunnistaminen oli haasteellista, ku kaikki näkyy taas kahtena. Tai kolmena. Mutta täällä olen ja jaan kanssanne alkoholin täyteistä elämääni. Kivaa eikö?
Olen yliopistolla ja juon olutta. Eilinen pääsi venymään ja siitä voin syyttä vain ruotsin kurssia, joka saa minut masentumaan ja ajattelemaan itsetuhoisuuksia. Mutta eilinen. Kaikki alkoi yksistä viattomista olusista ja päättyi siihen, että lompakkoni on nyt siirtynyt täältä ikuisuuteen. Mutta epätyypillisesti se en eilen ollut minä, joka viskattiin ulos Dynamosta. Hyvä Toosa!
Ja ystäväni juuri informoi minua siitä, kuinka olen taas eilen solminut mielenkiintoisia suhteita: nainen, joka kertoi nimenneensä rintansa Bambiksi ja Pepitaksi. Oh joy!
Tänään lähden lompakon metsästykseen, enkä varmasti tee sitä selvin päin. Ei baareihin voi mennä selvänä!